Kirsi Nousiainen
Kuukauden kolumni
Lomalta paluun
tunnelmia
Vaikka ihan hiljan en ole käynyt kansainvälisissä konferensseissa, on niissä aiemmin minua askarruttanut se, että niissä törmää huomattavasti useammin ihmisoikeuksien käsitteeseen kuin suomalaisissa sosiaalityön keskusteluissa. Miksi näin mahtaa olla? Lomalta palattuani asia taas putkahti esiin kollegan kanssa käydyssä keskustelussa ja sattumalta käteeni osui myös Sarah Cemlynin artikkeli Ethics and Social Welfare –julkaisussa viime vuodelta, missä kiinnitettiin huomiota ihmisoikeus käsitteen kompleksisuuteen ja myös siihen, että sitä ei sosiaalityössä problematisoida eikä tarkemmin ylipäätäänkään pohdita sen sisältöjä. Vaikka Cemlyn kirjoittaa brittiläisestä kontekstista käsin, sopinee hänen pohdintansa myös suomalaiseen sosiaalityön kenttään. Cemlynin näkökulma on ihmisoikeudet sosiaalityön käytännössä, etenkin niiden suhde emansipatoriseen sosiaalityöhön.
Cemlyn viittaa ihmisoikeuksien kehityksessä Ifen kolmen sukupolven jaotteluun, joka lienee monille tuttu. Ifen mukaan ensimmäisen sukupolven ajattelussa käsite piti sisällään kansalais- ja poliittiset oikeudet, toisen sukupolven tuodessa mukaan mm. sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset oikeudet ja kolmannen sukupolven laajentaessa oikeudet mm. oikeudenmukaiseen osallisuuteen yhteisistä resursseista. Nämä ovat asioita, jotka jokaisen sosiaalityöntekijän lienee helppo hyväksyä sinänsä, mutta Cemlyn tuo esiin, kuinka ihmisoikeuksien huomioiminen sosiaalityön käytännöissä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tähän vaikuttaa hänen mukaansa muun muassa eettisiä koodeja kohtaan esitetty kritiikki, uusliberalismin valta läntisissä yhteiskunnissa ja siihen liittyvät konsumerismi ja palvelujen yksityistäminen.
Eettisiä koodeja on kritisoitu muun muassa feminismin piirissä, jossa on tuotu esiin hoivan etiikkaa ja relationaalisempaa lähestymistapaa eettisiin näkökulmiin abstraktien ja rationaalisten lähestymistapojen sijasta. Myös postmodernin ajattelun mukainen siirtyminen universaaleista periaatteista kohti neuvoteltuja, dialogisia ja paikantuneita näkökulmia eli sellaisia, joissa paremmin huomioidaan erilaisista yhteiskunnista ja kulttuureista lähtevien ihmisten tarpeet, näkyy kritiikeissä.
Länsimaisissa sosiaalityön käytännöissä ihmisoikeusnäkökulmaa ja emansipatorista työskentelyä vaikeuttaa se, että se tapahtuu managerialistisissa kehyksissä. Lisäksi uusliberalistinen talous muuttaa palvelurakenteita, jolloin sosiaalityönkin asiakkaista tehdään itsestään vastuussa olevia palvelujen kuluttajia. Näihin samoihin asioihin kiinnittää huomionsa Tuula Helne artikkelissaan tänä vuonna ilmestyneessä Tabujen kahleet –kirjassa. Helne tutkailee kilpailukyky-yhteiskunnan tabuja ja niiden seurauksia. Helne pohtii artikkelissaan muun muassa, josko kuluttajuus on jo vahvistunut niin, että se on sivuuttanut kansalaisuuden. Helnen artikkelia lukiessa herääkin kysymys, liittyvätkö neljännen sukupolven ihmisoikeudet kenties täydelliseen yksilölliseen valinnan ja kuluttamisen vapauteen. Helne puhuu valinnan illuusiosta ja kuvitellusta yksilöllisyydestä eli siitä, että käytännössä meitä hallitaan vapauden kautta. Helnen mukaan kyseessä on siis hienovarainen hallinnoimisen tapa, joka perustuu ajatukseen siitä, että yksilön tulee ohjata ja hallita itseään. Sosiaalipolitiikan toteutuksessakin Helne näkee pikemmin kannettavan enemmän huolta yksilön vastuusta kuin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Cemlyn ymmärtää, että emansipatorinen työote on problemaattinen yksittäisille työntekijöille. Hän kuitenkin esittää, että ihmisoikeusnäkökulmaan tulisi sekä sosiaalityön käytännöissä, että tutkimuksessa kiinnittää enemmän huomiota ja luoda absrtakteille käsitteille konkreettisempia ja vivahteikkaampia sisältöjä. Hän näkee ihmisoikeusnäkökulman olevan potentiaalisen ja vahvan välineen niin yksittäisille sosiaalityöntekijöille kuin itse professiollekin. Olen itse samaa mieltä. Sosiaalityön perusta heikkojen asianajajana ja puolustajana on radikaali ja tätä radikaaliutta soisi enemmän sosiaalityön kentässä näkyvän etenkin tänä päivänä, kun elämme uusliberalismin maailmassa.
Cemlyn, Sarah (2008) Human Rights Practice: Possibilities and Pitrfalls for Developing Emancipatory Social Work. Ethics and Social Welfare 2 (3), 222—242.
Helne, Tuula (2009) Kilpailukyky-yhteiskunnan tabut ja niiden (vähemmän) inhimilliset ja (vähemmän) sosiaaliset seuraukset. Teoksessa Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli (toim.) Tabujen kahleet. Tallinna: Vastapaino.
Ife, Jim (2001, 2008) Human Rights and Social Work. Towards Rights Based Practice. Cambridge: Cambridge University Press.
