Helena Palojärvi
Kuukauden kolumni
OSALLISUUDESTA SOSIAALITYÖSSÄ
Naisten kokemuksia voimaannuttavasta ryhmästä
Keskeisiä käsitteitä nykykeskusteluissa ovat muun muassa osallisuus, kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki: tehdään suosituksia ja rakenteita, joilla velvoitetaan kuulemaan ja osallistamaan asiakkaita ja lisätään vertaistukeen perustuvaa toimintaa. Vastikään tekemässäni lisensiaattityössä, joka käsitteli vertaistuen ja ammatillisen sosiaalityön suhdetta käytettäessä ryhmää, nousivat keskeisiksi tuloksiksi muun muassa osallisuuden kokemukset, vertaistuki ja voimaantumisen tuntemukset. Avaan tässä kolumnissa osallisuuden käsitettä tutkimukseni valossa.
Tutkimus tehtiin Naistenkartano ry:n järjestämän puolitoistavuotisen NOVAT-ohjelmaan sisältyvän vertaisryhmän loppuvaiheessa olevan 12 naisen vertaistuen ja ammatillisten rakenteiden selvittämiseksi. Ryhmätoiminta on kehitetty naisten tarpeista vastaamaan naisten varhaisvaiheen päihderiippuvuuksiin. Ryhmän jäsenillä on keskeinen rooli toiminnan etenemisessä. Muodostuva vertaisryhmä toimii itsenäisesti saaden ammattilaisilta eri vaiheissa erilaisia tukimuotoja, esimerkiksi käytettävät työkirjat ja henkilöstöltä saatavat interventiot.
Ryhmätyömenetelmän tuottamat osallisuuden kokemukset liittyvät ryhmän rakenteisiin. Asiakkaat ovat mukana prosessin alusta asti rakentamassa vertaisryhmää, määrittelemässä ongelmiaan ja työstämässä niitä. Naisten ei edellytetä tunnustavan tai hyväksyvän yhtä ongelmaa palvelun tarjoajan lähtökohdista. Voimaannuttava sosiaalityö rakentuu naisen voimavaroihin ja niiden tukemiseen.
Tutkimus osoittaa, että hakeutumisvaiheessa ryhmään naisten itsetunto horjuu. Naiset tiedostavat pahan olonsa ja päivittäisten ongelmiensa kytkennät, joihin he hakevat apua. Heidän subjektiivinen toimintatilansa on kaventunut joko erilaisten lähisuhdeongelmien aiheuttaman sisäisen pahan olon, alkoholin haitallisen käytön tai alkoholiriippuvuuden tiedostamisen vuoksi. Useimmiten haitallinen alkoholinkäyttö tai riippuvuus liittyy naisten lähisuhteitten kriisiytymiseen. Heitä houkuttaa toimintaan sisältyvä kynnyksettömyys. Kuka tahansa nainen voi osallistua järjestettäville luennoille ja ryhmään, eikä heidän tarvitse määritellä syytä tai tunnustaa tiettyä ongelmaa mukaantuloonsa.
Ryhmän alkuvaihe on vaikeaa toisten herättämien tunteiden vuoksi. Naiset hakevat itsehyväksyntää ja he saavat sitä ryhmän ryhmäytymisen ja opittavan ryhmätyömenetelmän avulla. Vähitellen empatian tunteet itseä ja toisia kohtaan sekä tasa-arvoisuuden tuntemukset lisääntyvät. Ryhmässään nainen oppii ottamaan tilaa itselleen, kuuntelemaan itseä ja toisia ja luomaan uudenlaisen suhteen itseensä. Naiset kokevat tärkeäksi, että heille taataan ryhmän toiminnassa toimintatila, jossa heidän yksilöllisyydelleen jää tilaa. Nämä kokemukset saavat naiset liittymään ja sitoutumaan yhdeksi ryhmän jäseneksi.
Naiset eivät koe vertaisryhmässään olevan tärkeää, että kaikilla ryhmän jäsenillä on sama ongelma. Heille riittää, että ongelmat ovat heidän käsityksensä mukaan samantapaisia. Naiset ovat mukana prosessin loppuun asti ongelmiensa määrittelyssä ja ratkaisuissa.
Toimiva yksilöllistä tilaa antava vertaisryhmä käynnistää voimaantumisprosessin, jossa toisilta oppiminen on tärkeä elementti. Ryhmän ryhmäydyttyä kasvokkaisen ammatillisen avun tarvetta on vähän. Asteittain naisten vertaisuuteen ja yhteiseen ohjelmaan syntyvä ryhmä muuntuu voimaannuttavaksi terapeuttiseksi yhteisöksi. Ongelmien pienentyessä ja elämänhallinnan kohentuessa naiset alkavat kokea vallan tunnetta omaan elämäänsä. Heidän subjektiivinen toimintatilansa alkaa laajeta. Tämä heijastuu myönteisesti naisten elämään kokemuksina ongelmien hallinnasta ja uskalluksena ratkaisujen tekemisestä lähisuhteissa. Naiset kokevat yksilöityvänsä.
Suhteensa ammattilaisiin ryhmään osallistuvat naiset toteavat seuraavanlaiseksi. Naiset kertovat tarvitsevansa kasvokkaista ammattilaistukea ryhmätoiminnan käynnistymisvaiheessa ja ryhmän halutessa tällaista tukea. He odottavat henkilöstön tukevan heidän osallisuuden lisääntymistään ryhmässä olemalla tarvittaessa ryhmän käytettävissä sekä auttamalla vertaisryhmän tukirakenteiden luomisessa.
Yhteenvetona voi todeta ammattilaisten antavan naisille voimaantumisen välineitä, mutta naiset itse tekevät voimaantumisen työnsä. Osallisuuden kokemukset merkitsevät naisille ryhmäprosessin alusta asti kokemuksen tunnetta siitä, että he vaikuttavat omaan elämäänsä.
Päivitetty 22.2.2010 MS
