Maaliskuun kolumni
Päivien viemää – ja tuomaa
Helmikuun puolivälissä istun lentokoneessa matkalla Rovaniemeltä Helsingin kautta Kuopioon. On perjantai-ilta ja olen tulossa Sosiaalityön tutkimuksen päiviltä. Koneessa on sosiaalityöntekijöitä varmasti enemmän kuin mitään muita ammattiryhmiä. Mielessä käväiseekin sarkastinen ajatus siitä, että lento-onnettomuus lisäisi merkittävästi entisestään suurta sosiaalityöntekijäpulaa. Nauru raikuu koneessa; enää en edes muista mille naurettiin, mutta hauska tunnelma hymyilyttää vieläkin. Välillä annamme työtovereideni kanssa ideoiden lentää ja suunnittelemme ensi vuonna Kuopiossa pidettäviä päiviä. Pimentyneessä illassa tuntuu tärkeältä, että päivillä olisi vahvan asiasisällön lisäksi tarjolla myös elämyksiä.
Merja kirjoitti maaliskuun kolumnissa Rovaniemen päivistä ja tuosta kolumnista jäi mieleen erityisesti päivien merkityksen kiteyttävä loppulause: ”kyse ei ole vain saamisesta vaan osallistumisesta ja jakamisesta”. Jatkan samaa teemaa, koska Rovaniemen päivät ovat vielä tuoreena mielessä ja Kuopion päivät jo vahvasti ajatuksissa. En kuitenkaan pohdiskele yksittäisiä päiviä vaan Sosiaalityön tutkimuksen päivien merkitystä yleisemmällä tasolla. Luon silmäyksen päivien historiaan, mutta ennen kaikkea kysyn itseltäni ja lukijoilta mistä aineksista hyvät Sosiaalityön tutkimuksen päivät syntyvät ja mikä merkitys niillä on yksittäiselle sosiaalityön ammattilaiselle.
Sosiaalityön tutkimuksen päiviä on järjestetty yhdeksän kertaa, vuorotellen kuudessa eri yliopistossa, joissa sosiaalityön opetusta on tarjolla. Itse lasken osallistuneeni viidesti ja tänä vuonna olen täysipainoisesti mukana myös tulevien päivien suunnittelussa. Tähän mennessä päivillä on ollut esillä seuraavia teemoja:
·
Käytäntösuhteen uusia ratkaisuja
·
Asiantuntijuuden politiikka
·
Sosiaalityön ympäristösuhde
·
Sosiaalityön politiikkasuhde
·
Perussosiaalityö hyvinvoinnin tuottajana
·
Erot ja eriarvoisuus sosiaalityössä
·
Kunnallisen sosiaalityön muuttuva paikka
·
Social Work in the Information Era
- Polarisations and New Paradigms in Knowledge
Production (Forsa-konferenssi)
·
Sosiaalityön tulevaisuuden suunta
Aikaisempien päivien teemat voi mielestäni ryhmitellä kahden laajemman yläotsikon alle, jotka ovat sosiaalityön itseymmärrys ja sosiaalityön suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Sosiaalityö on tieteenala ja ammatti, joka määrittelee itseään jatkuvasti uudelleen yhteiskunnan muuttuessa ja on luonnollista, että tämä prosessi heijastuu myös Sosiaalityön tutkimuksen päivien teemoihin.
Sosiaalialaan liittyviä tapahtumia järjestetään Suomessa vuosittain monia muitakin, esimerkiksi Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen päivät, Sosiaalialan asiantuntijapäivät, TERVE-SOS – tapahtuma ja Terve Kunta – päivät. Onkin syytä pohtia, mikä on Sosiaalityön tutkimuksen päivien paikka erilaisten tapahtumien joukossa. Mielestäni päivien merkitys kytkeytyy kahteen avainasiaan, ensinnäkin sosiaalityön ymmärtämiseen kehittyvänä tieteenalana ja toiseksi sosiaalityön tutkimuksen esiin nostamiseen. Missään muussa tapahtumassa Suomessa nämä asiat eivät ole yhtä korostuneesti esillä.
Sosiaalityön tutkimuksen päivillä on tärkeä merkitys jo sen takia, että niiden suunnittelu ja toteuttaminen yhdistävät sosiaalityön laitoksia eri yliopistoissa ympäri Suomea. Sosiaalityön tutkimuksen seura on areena, jossa laitosten väliset erot ja keskinäinen kilpailu jäävät taka-alalle. Yksittäisille sosiaalityön ammattilaisille tutkimuksen päivillä voi olla erilaisia merkityksiä. Uskon, että yksi tärkeimmistä merkityksistä on päivien asiasisällön ohella oman ammatti-identiteetin vahvistuminen, tunne kuulumisesta yhteiskunnallisesti merkittävään ammattikuntaan. Päivien olennainen osa on myös osallistuminen työryhmiin, joissa esillä on sosiaalityön tutkimuksen laaja kirjo. Näissä työryhmissä osallistutaan ja jaetaan, kuten Merja kolumnissaan osuvasti ilmaisi. Usein juuri työryhmistä löytyy muita samoista tutkimusaiheista kiinnostuneita ja sähköpostiosoitteita vaihdetaan ahkerasti.
Palaan ajatuksissani helmikuiseen perjantai-iltaan lentokoneessa. Iloisessa puheensorinassa suljen hetkeksi silmäni ja myös ajatukseni lähtevät lentoon. Vuosi vuodelta tunnen saavani Sosiaalityön tutkimuksen päivistä enemmän irti ja haluan myös olla jakamassa vuoden varrella oppimaani. Tiedän, että meillä Kuopiossa tulevien päivien suunnittelu tulee viemään paljon aikaa ja voimavaroja, mutta uskon että antoisien sosiaalityön tutkimuksen päivien perinne tulee jatkumaan ensi helmikuussa. Olennaisinta onnistuneiden päivien suunnittelussa on mielestäni kolme asiaa: sisältö, sujuvuus ja seura. Sisältö rakentuu muun muassa asiantuntevista pääpuhujista ja mielenkiintoisista työryhmistä. Sujuvuus tarkoittaa pientenkin yksityiskohtien huomioimista päivien organisoinnissa, esimerkiksi majoituksen ja ruokailujen sujuvuutta. Seura taas on sitä lämmintä yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuutta, mitä päiville osallistuminen parhaimmillaan tarjoaa. Näiden elementtien varaan myös tulevat Kuopion päivät on hyvä rakentaa.
Lämpimästi tervetuloa Kuopioon 14.- 15.2.2008!
Anne-Mari Röpelinen
