Sosiaalihuollon tutkimus ja kehitys – Osaamiskeskusten rakenteiden muutos ja tutkimusperustaisuuden vahvistaminen 

Kolumnissa tarkastellaan tutkimusperustaisuuden asemaa ja sille ohjattuja resursseja sekä valtakunnallisesti että erityisesti Päijät-Hämeen alueella sosiaalialan osaamiskeskusrakenteiden muuttuessa ja valtionavustuksen vähentyessä. 

Sosiaalialan osaamiskeskusrakenne muuttuu 1.7.2025 alkaen. Uudistuksen myötä Suomeen perustetaan yksi osaamiskeskus kutakin yhteistyöaluetta (YTA) kohden ja ruotsinkielinen osaamiskeskus. Rakenteiden uudistamisen lisäksi osaamiskeskusten rahoitukseen on tullut muutoksia. Vuoden 2025 alusta nykyisten sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusta leikattiin noin kolmannekseen aikaisempien vuosien keskimääräisestä valtionavustustasosta. Tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna sosiaalialan osaamiskeskusten perustoimintaan on käytettävissä 1,45 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina 1,25 miljoonaa euroa maanlaajuisesti, kun esimerkiksi vuonna 2023 vastaava summa oli vielä 3,5 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, lakisääteisen kehittämistyön toimialueet tulevat pääsääntöisesti laajentumaan mutta siihen varatut resurssit supistumaan. Tämän muutoksen yhteydessä myös Päijät-Hämeen alueella vuodesta 2001 lähtien vaikuttanut Sosiaalialan osaamiskeskus Verso jää nimenä historiaan. Sosiaalityön tutkimus ja kehittäminen kuitenkin jatkuu, koska Verson toiminta siirtyi osaksi hyvinvointialueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorakennetta (TKI) vuoden 2024 alussa.  

Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää ja välittää alan asiantuntemusta, tukea palvelujen kehittämistä sekä vahvistaa alueellista yhteistyötä. Näihin tehtäviin kuuluu lisäksi olennaisesti sosiaalityön tutkimusperustaisuuden tukeminen. Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen on ollut Päijät-Hämeessä myös sosiaalityöntekijöiden toive. Vuonna 2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöille toteutetussa kyselyssä (n=93) 88 % vastaajista koki tieto- ja tutkimusperustaisuuden kehittämisen tärkeäksi omassa työssään. Samalla lähes 60 % koki, ettei se toteutunut omassa työssä riittävästi. Kyselyn tulos innosti Sosiaalialan osaamiskeskus Versoa panostamaan entistä vahvemmin sosiaalihuollon tutkimusrakenteen vahvistamiseen alueella. Tutkimusrakenteen vahvistamista on jatkettu systemaattisesti senkin jälkeen, kun Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TKI-yksikkö perustettiin ja sen vetovastuu siirtyi Verson johtajalle. 

Tutkimusperustaisuuden vahvistamisessa tärkeitä ovat myös johdon näkemykset ja sitoutuminen kehittämistyöhön. Johtajat voivat toimia uudistuksia vauhdittavina innovaattoreina, mutta toisaalta johtajien työhön sisältyy taloudellinen tilivelvollisuus, joka voi korostaa organisaation jatkuvuuden turvaamista ja riskien välttämistä (Kokkonen & Rantamäki 2023; Lähdesmäki 2003). Onneksemme Päijät-Hämeessä sosiaalihuollon johto näkee tutkimusperustaisuuden olennaisena osana sosiaalityötä. Alkuvuonna 2025 sosiaalihuollon johdolle toteutetun sosiaalityön tiedolla johtamisen kehittämiseen liittyvän kyselyn mukaan esihenkilöistä kaikki pitävät tutkimustietoa tärkeänä, 67 % vastanneista jopa erittäin tärkeänä omassa työssä. Lähes puolet vastanneista esihenkilöistä kertoi hyödyntävänsä tutkimustietoa työssään jatkuvasti.  

Johdon sitoutuminen tutkimusperustaisuuden vahvistamiseen on todentunut Päijät-Hämeessä esimerkiksi RRP-hankkeeseen suunnatuilla resursseilla, tuella TKI-yksikön uusiin hankehakuihin ja vahvalla johdon osallistujajoukolla Sosiaalityön tutkimuksen päiville. Sosiaalityön tutkimusta tehdään alueella nyt jo useammassa tutkimushankkeessa, kuten Sosiaalihuollon suositukset-, SOTEPALA- ja NÄPSÄ-hankkeissa. Lisäksi on vahvistettu sosiaalityön käytäntötutkimusten hyödyntämistä alueellisiin tietotarpeisiin vastaamisessa. Tänä keväänä kaikkiaan 18 sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijaa Helsingin yliopistosta sai valmiiksi kuusi minitutkimusta erilaisista alueen sosiaalityön arjesta kumpuavista aiheista. Näiden käytäntötutkimusten toteuttamisessa edellytyksenä on ollut yhteistyö sosiaalityön johdon kanssa.  

Sosiaalityön tutkimuksen vahvistamiseen sisältyy myös se, että päijäthämäläisen sosiaalityön ja siihen liittyvän tutkimuksen näkyvyyttä on pyritty valtakunnallisesti lisäämään. Sosiaalityön tutkimuksen päiville osallistuminen on keskeinen keino pysyä ajan tasalla sosiaalityön tutkimuksen ajankohtaisista aiheista. Olemmekin jo useana vuonna peräkkäin osallistuneet Sosiaalityön tutkimuksen päiville ja esiintyneet päivien työpajoissa.  Lisäksi sosiaalityön tutkimusta edustavalla työryhmällä oli vuonna 2024 ensimmäistä kertaa oma sessio Lahden Tiedepäivillä. Kirjoitamme tehdystä tutkimuksesta mahdollisuuksien mukaan tieteellisiä artikkeleita, antaen osaltamme panosta tieteelliseen keskusteluun. Sosiaalityön tutkimuksen asiantuntemukseen ja yliopistoyhteistyöhön on myös panostettu, sillä huhtikuussa 2025 Päijät-Hämeen alueella aloitti kaikkien aikojen ensimmäinen sosiaalityön työelämäprofessori. 

Toki on huomionarvoista, että tutkimuksen tekeminen alueella ei vielä takaa sen juurtumista asiakastyön arkeen. Tutkimus ja käytäntö voivat jäädä toisistaan irrallisiksi, ellei niiden välistä yhteyttä tietoisesti rakenneta ja tähän työhön osallistu johdon tuella myös asiakasrajapinnassa työskentelevät. Asiakastyötä tekevät sosiaalityön osaajat tarvitsevat tutkimuksellista tietoa ja teoriaa käytännön työnsä tueksi, ja toisaalta he myös toimivat tiedon tuottajina asiakkaiden tarpeiden ja mahdollisten uusien tutkimuskohteiden osalta (Kannasoja & Ruonakangas 2023).  Tutkimusperustaisuuden vahvistamiseen tulee sisältyä myös kritiikkiä. On tärkeää pohtia, missä määrin yksittäisiin tutkimushankkeisiin ja niiden tuloksiin voidaan nojata. Yleistettävyyden rajat ja painotusten vinoumat on tunnistettava, jotta tutkimustieto todella palvelee käytännön tarpeita. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja hyvinvointialueiden TKI-rakenteiden tehtävänä on varmistaa, ettei tutkimus jää irralliseksi saarekkeeksi, vaan kytkeytyy tiiviisti sosiaalityön arkeen. Tämä vaatii paitsi rakenteita, myös asenteita: halua kuunnella, oppia ja soveltaa. Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen ei ole yksittäinen teko, vaan yhteinen ja jatkuva prosessi. 

Päijät-Hämeessä tutkimustiedon hyödyntämiseen on eri tasoilla panostettu ja tehty määrätietoisia toimia, TKI-rakenteet on muodostettu ja ne vahvistuvat jatkuvasti. Kaikilla alueilla tilanne, resurssit ja tutkimusperustaisuuden vahvistamiseen saatava tuki eivät välttämättä ole tällä tasolla. Kansallisesti YTA-alueiden ja hyvinvointialueiden johtotasoilla sekä poliittisessa päätöksenteossa on tärkeää tunnistaa, että puutteet TKI-toiminnan resursoinnissa ja tuessa vaikuttavat sosiaalialan työn toimintaan. Tämä näyttäytyy johdon työssä esimerkiksi tiedolla johtamisen osalta, mutta myös käytännön kentällä tehtävässä työssä, mikäli tutkimustietoa ei ole saatavilla tai rakenteellinen tieto ei siirry. Sosiaalihuollon tulee pysyä mukana niin palvelurakenteissa tapahtuvissa kuin laajemmissakin yhteiskunnallisissa muutoksissa ja näihin ratkaisuina ovat alan osaamistarpeiden jäsentäminen, tietoperustan ja asiantuntijuuden sekä tutkimusperustaisuuden vahvistaminen (Pohjola & Satka 2022). Tutkimusperustaisuutta hyödyntämällä voidaan saada työn järjestelyihin ja rakenteisiin liittyviä, myös taloudellisia hyötyjä ja lisätä työntekijöiden kokemaa työn mielekkyyttä, mutta ennen kaikkea sillä voidaan saavuttaa asiakkaan kannalta parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuvia palveluita. 

Tutkija Heidi Kankkonen ja kehittämispäällikkö Tuula Carroll, Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

Kannasoja, Sirpa. & Ruonakangas, Santra (2023) Rakenteellisen sosiaalityön tekemistä mahdollistavat tekijät. Teoksessa Kati Närhi, Sirpa Kannasoja, Tuomo Kokkonen, Niina Rantamäki & Santra Ruonakangas, (Eds.) Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Sophi, 154. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9712-0.  

Kokkonen, Tuomo. & Rantamäki, Niina (2023) Sosiaalijohto palvelujärjestelmän kehittäjänä. Teoksessa Kati Närhi, Sirpa Kannasoja, Tuomo Kokkonen, Niina Rantamäki & Santra Ruonakangas, (Eds.) Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Sophi, 154. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9712-0.  

Lähdesmäki, Kirsi. (2003) New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen. Tutkimus tehokkuusperiaatteista, julkisesta yrittäjyydestä ja tulos vastuusta sekä niiden määrittelemistä valtion keskushallinnon reformeista 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Acta Wasaensia No 113. Vaasa: Universitas Wasaensis. 

Pohjola, Anneli, & Satka, Mirja. (2022). Sosiaalialan tietoperusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelujärjestelmässä. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 30(3), 289–295. https://doi.org/10.30668/janus.121374.