Sosiaalityön teoriat – mielenkiintoinen, mutta hajanainen kokonaisuus

Tämä kolumni perustuu sosiaalityön tutkimuksen teorioita koskeviin pohdintoihini, jotka ovat syntyneet toimiessani tuntiopettajana sosiaalityön teorioita käsittelevällä opintojaksolla. Keskeinen johtopäätökseni on, että teorioiden ymmärtäminen edellyttää niiden systematisointia sekä paikantamista suhteessa erilaisiin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin ja tieteen kenttään laajemmin. Samalla haluan nostaa esiin kysymyksen siitä, voisiko sosiaalityön tutkimuksen teoreettista horisonttia laajentamalla tukea paremmin tutkimuksen moninaisuutta, ja toisaalta tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta rakentaa vapaasti omaa tieteellistä ja teoreettista identiteettiään.

Teorioiden merkitys ja rooli sosiaalityössä

Sosiaalityön teoriat ovat keskeinen alan tieteellistä ja ammatillista identiteettiä rakentava tekijä. Ne määrittävät, miten sosiaalityössä ymmärretään hyvinvointiin, sosiaalisiin ongelmiin ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi niiden avulla määritellään sitä, miten ja minkälaista tietoa sosiaalityön tutkimuskohteista tuotetaan. Näin ollen ne myös tuottavat sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon perustaa, ja vaikuttavat tämän myötä siihen, kuinka hyvin sosiaalihuollossa pystytään tukemaan asiakkaita haastavissa elämäntilanteissa.

Teorialla tarkoitetaan eri yhteyksissä eri asioita, mutta tieteen kontekstissa sillä viitataan usein jonkinlaiseen yleiseen tietokokonaisuuteen, jonka tarkoituksena on jäsennellä, selittää, ymmärtää tai tulkita tarkasteltavaa ilmiötä (ks. Tieteen termipankki 2025). Mutta mikä tekee teoriasta juuri sosiaalityön teorian? Olen itse tullut siihen johtopäätökseen, että teoriasta tekee sosiaalityön teorian kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuskohteiden tarkasteluun. Sosiaalityön teoria ei näin ollen tarkoita ainoastaan sosiaalityössä kehitettyä teoriaa, sillä tällainen tavoite olisi kenties mahdoton saavuttaa.

Vaikka sosiaalityön oma teorianmuodostus on tärkeää, on alalla aina hyödynnetty muilta tieteenaloilta lainattuja teorioita (ks. Mäntysaari ym. 2009, 12). On myös tärkeä muistaa, että kaikki tieteenalat tutkivat samaa todellisuutta – vaikkakin eri näkökulmista. Tämän vuoksi muiden tieteenalojen kehitys ja teoretisointi on väistämättä osa myös sosiaalityön tutkimusta. Edellä mainitun pohjalta määrittelenkin sosiaalityön tutkimuksen teoriat tieteellisisiksi tietokokonaisuuksiksi tai lähestymistavoiksi, joiden avulla pyritään jäsentämään, selittämään, ymmärtämään tai tulkitsemaan sosiaalityön tutkimuskohteita ja ilmiöitä.

Sosiaalityön teorioiden paikantaminen ja systematisointi

Sosiaalityön tutkimuksen teoriat muodostavat mielenkiintoisen, mutta hajanaisen kokonaisuuden. Teoriakirjallisuus (esim. Mäntysaari ym. 2009; Gray & Webb 2013; Garrett 2018; Thorpe 2018; Payne 2021) esittelee useita teoreettisia suuntauksia ja keskeisiä ajattelijoita, joiden yhteyksiä toisiinsa, tai tieteen tekemiseen ylipäätään, voi olla ensilukemalta haastava hahmottaa. Osa teorioista soveltuu pääasiassa tutkimuksen tekemiseen ja osalla on myös käytännönläheisempiä ulottuvuuksia. Itselleni teorioiden ymmärtäminen on edellyttänyt jonkinlaisen kokonaiskuvan luomista ja teoreettisen kentän systematisointia. Tällä tarkoitan sitä, että olen pyrkinyt paikantamaan niitä suhteessa toisiinsa, erilaisiin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin ja tieteen kenttään laajemmin.

Olen pitänyt hyödyllisenä teorioiden jaottelua tieteenfilosofioihin, yhteiskuntateorioihin, normatiiviseen orientaatioon ja tutkimusteorioihin ja -käsitteisiin (Virtanen 2023). Ensimmäiset kolme ovat metateorioita, eli ne liittyvät laajempiin käsityksiin todellisuudesta ja siitä saatavasta tiedosta, yleisnäkemyksiin yhteiskunnan toiminnasta, ja arvostuksiin siitä, minkälaiset asiat yhteiskunnassa nähdään toivottavana. Tutkimusteoriat ja -käsitteet puolestaan liittyvät rajattujen ilmiöiden selittämiseen tai tulkitsemiseen, ja ne pitävät sisällään metateoreettisia taustaoletuksia. (Emt.) Vaikka tämä ei ole ainoa oikea tapa jaotella teorioita, auttaa se hahmottamaan, että eri teorioilla on erilainen rooli tutkimuksessa: kaikki eivät tavoittele samanlaisia asioita, eikä niitä voi suoraan rinnastaa toisiinsa.

Kun teorioihin syventyy tarkemmin, tulee ilmeiseksi, että ne voivat olla osin päällekkäisiä tai ristiriitaisia keskenään. Ristiriitaisuudella tarkoitan sitä, että eri teoriat sitoutuvat erilaisiin näkemyksiin tutkimuskohteista, todellisuudesta ja siitä saatavasta tiedosta. Joidenkin teorioiden taustaoletuksena on tavoite pyrkiä selittämään todellisuutta mahdollisimman objektiivisesti (realismi), kun taas osassa korostetaan tietämisen ja tieteen tekemisen suhteellisuutta (relativismi) (ks. Lähdesmäki ym. 2025a; 2025b). Tämä näkyy etenkin tieteenfilosofioissa, jotka muodostavat tutkimuksen perustan, ja jotka mahdollistavat muut tutkimuksessa tehtävät teoreettiset ja menetelmälliset valinnat (ks. Niemi 2022).

Varsinaisesti teorioiden keskinäinen ristiriitaisuus ei ole ongelma, sillä voidaan ajatella, että ne johtuvat vain erilaisista mielipiteisiin pohjautuvista tieteellisistä maailmankatsomuksista. Teorioiden ja tieteenfilosofioiden monipuolinen käyttö tieteenalan sisällä näyttäytyykin itselleni ennen kaikkea rikkautena, joka mahdollistaa tutkimuskohteiden kattavan selittämisen ja ymmärtämisen. Esimerkiksi suomalaisen sosiaalityön teoriaopetuksen klassikkoteos Sosiaalityö ja teoria (Mäntysaari ym. 2009) tuo esiin teorioiden moninaisuutta, ja tulee osoittaneeksi samalla suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen vahvaa teoreettista osaamista. Teos toimii edelleen tärkeänä oppikirjana ja katsauksena sosiaalityön teoriakenttään. Suomalaista teoriakirjallisuutta olisi kuitenkin perusteltua tulevaisuudessa täydentää myös tuoreemmilla teoksilla ja uusilla teoreettisilla avauksilla.

Sosiaalityön tutkimuksen teoreettisen horisontin laajentaminen

Etenkin kansainvälinen teoriakirjallisuus tuo vahvasti esiin normatiivisten- ja yhteiskuntateorioiden merkityksen osana sosiaalityön tieteenalan teoreettista ymmärrystä (ks. Garrett 2018; Thorpe 2018). Myös postmoderneilla ja konstruktionistisilla teorioilla on vahva jalansija sosiaalityössä. Tällaiset teoriat ovat luonteeltaan ideologisia, ja sosiaalityön tieteenala identifioituukin vahvasti omaan arvopohjaansa ja normatiivisiin tavoitteisiinsa. Sosiaalityössä tehdään kuitenkin monenlaista laadullista ja määrällistä tutkimusta, joiden teoriatarpeet vaihtelevat. Muun muassa kriittinen realismi on kasvattanut suosiotaan sosiaalityön tutkimuksen metateoreettisena viitekehyksenä viime vuosina. Siihen yhdistettävissä olevia, realismiin nojaavia, tutkimusteorioita on kuitenkin sosiaalityön teoriakirjallisuudessa vielä vähäisesti.

Vaikka sosiaalityön teoriakirjo on laaja, olisi kuitenkin syytä pohtia, voisiko tutkimuksen moninaisuutta tukea paremmin sen teoreettista horisonttia laajentamalla. Esimerkiksi vaikuttavuuden ja näyttöperustaisuuden tarkastelu sosiaalihuollon käytännöissä (ks. esim. Hannu-Jama 2024 Sosiaalityön tutkimuksen seuran kolumnissa) vaatii rinnalleen teoriavalikoiman, jossa myös objektiivisen tiedon tavoittelun merkitys tunnistetaan. Objektiivista tietoa etsivä tiede kun ei voi nojata väitteisiin siitä, että jokin asia tai sen totuudellisuus olisi toivottavaa tai epätoivottavaa (Niiniluoto 2024). Teoreettisen näköalan laajentaminen saattaisi myös luoda tutkijoille ja opiskelijoille paremmin tilaa rakentaa omaa tieteellistä identiteettiään – hyödyntäen laajemman teoreettisen ja tieteenfilosofisen kentän tarjoamia mahdollisuuksia.

Katrina Nyman, Tampereen yliopisto

Kirjallisuus

Garrett, Paul Michael (2018) Social Work and Social Theory: Making Connections. 2nd Edition. Bristol: Policy Press.

Gray, Mel & Webb, Stephen A. (toim.) (2013) Social Work Theories and Methods. 2nd Edition. Los Angeles: Sage.

Hannu-Jama, Marjo (2024) Näyttöön perustuva sosiaalityö Ruotsissa – perusta kestävälle tiedon ohjaukselle ja sosiaalityön vaikuttavuudelle. Kolumni 21.10.2024, Sosiaalityön tutkimuksen seura. https://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/2024/10/21/nayttoon-perustuva-

sosiaalityo-ruotsissa-perusta-kestavalle-tiedon-ohjaukselle-ja-sosiaalityon-vaikuttavuudelle-2/. Luettu 7.6.2025.

Lähdesmäki, Tuuli & Hurme, Pertti & Koskimaa, Raine & Mikkola, Leena & Himberg, Tommi (2025a) Realismi. Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. https://sites.app.jyu.fi/mehu/fi/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/realismi. Luettu 3.11.2025.

Lähdesmäki, Tuuli & Hurme, Pertti & Koskimaa, Raine & Mikkola, Leena & Himberg, Tommi (2025b) Relativismi. Menetelmäpolkuja humanisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. https://sites.app.jyu.fi/mehu/fi/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/relativismi. Luettu 3.11.2025.

Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja (2009) Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus.

Niemi, Petteri (2022) Theory of Science –kurssin materiaalit. Tampereen yliopisto.

Niiniluoto, Ilkka (2024) Tutkittu tieto on vakuuttavaa ja luotettavaa. Talous & Yhteiskunta 2, 22–29.

Payne, Malcolm (2021) Modern Social Work Theory. 5th edition. London: Bloomsbury Publishing.

Thorpe, Christopher (2018) Social Theory for Social Work: Ideas and Applications. London: Routledge.

Tieteen termipankki (2025) Teoria. https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:teoria. Luettu 3.11.2025.

Virtanen, Mikko J. (2023) Teoria-menetelmäpaketit laadullisessa sosiaalitutkimuksessa. Tiede ja edistys 48 (2), 13–33.