Pro gradu -tutkielma sosiaalityön tutkimuksen seuran kolumneista on julkaistu!

Emma Nortusen pro gradu -tutkielma otsikolla ”Näkemyksiä tulevaisuuden sosiaalityöhön 2020-luvulla: Diskurssianalyysi Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisemista kolumneista” on julkaistu vuoden 2025 lopussa ja on nyt luettavissa osoitteessa: https://www.finna.fi/Record/trepo.10024_232013

Pro gradu -tutkielmassa kirjoittaja suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja kysyy: Millaisia diskursseja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisemissa kolumneissa tuotetaan tulevaisuuden sosiaalityöstä? Tutkimuksen aineisto koostuu Sosiaalityön tutkimuksen seuran 28:sta vuonna 2022–2025 julkaisemasta kolumnista, jotka ovat saatavilla Sosiaalityön tutkimuksen seuran verkkosivuilla.

Tutkielman aineiston analyysissä kirjoittaja hyödyntää diskurssianalyysia sekä tulevaisuudentutkimusta ja keskittyy erityisesti siihen, mitä kolumneissa pidetään tavoiteltavana. Analyysin tuloksena hän muodostaa kolme tulevaisuuden sosiaalityön diskurssia: asiakaslähtöisempi sosiaalityö, sosiaalista vahvistava sosiaalityö ja vahvan tutkimusperustan sosiaalityö.

Asiakaslähtöisyyden diskurssi jäsentyy asiakkaiden osallisuuden, kumppanuuden ja ammattilaisten sekä asiakkaiden liittolaisuuden retoriikan ympärille. Tämä puhetapa priorisoi asiakkaan kokemustiedon ja asiantuntijuuden hyödyntämistä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Lisäksi se korostaa palveluiden oikea-aikaisuutta, saavutettavuutta ja soveltuvuutta yksilöllisiin tarpeisiin.

Sosiaalisen vahvistamisen diskurssi kytkeytyy erityisesti keskusteluihin sosiaalityön toimintaedellytyksiä heikentävistä yhteiskunnallisista kehityskulkuluista. Keskeisinä esimerkkeinä näistä muutoksista ovat kasvava eriarvoisuus, sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssipula sekä erilaiset yhteiskunnalliset kriisit, joiden kontekstissa sosiaalisen vahvistamisen merkitys korostuu.

Vahvan tutkimusperustan sosiaalityön diskurssin ytimessä on sosiaalityön tutkimusperustaisuus ja näyttöön perustuva toiminta (evidence-based practice). Tutkimusperustaisuus kytketään ammattilaisten osaamisen kehittämiseen, yhteiskunnan haasteisiin vastaamiseen sekä eettisen sosiaalityön toteuttamiseen.

Kaiken kaikkiaan tutkielma tarjoaa todella kiinnostavan näkökulman seuran julkaisemiin kolumneihin. Lisäksi se tuo ilmi sen, että tulevaisuudentutkimuksella voi olla keskeinen kontribuutio sosiaalityön tieteellisiin ja käytännöllisiin keskusteluihin, sillä se parhaimmillaan mahdollistaa erilaisten yhteiskunnallisten muutosten ennakoinnin tutkimusperustaisesti ja strategisesti.

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,

Eveliina Heino, sosiaalityön tutkimuksen seuran varapuheenjohtaja